Title

Digiloikka on tuottavuusloikka, kunhan ei loikita minne sattuu

9.9.2016 Digitalisaatio on painopisteenä tänä syksynä käyttöönotettavassa uudessa opetussuunnitelmassa. Visioista ja hyvistä tavoitteista on kuitenkin pitkä matka siihen, että jokaisella kuudesluokkalaisella on vaikkapa matematiikan tunnilla mahdollisuus päästä prosenttilaskuja havainnollistavien YouTube-videoiden tai muiden opetusmateriaalien äärelle. Pidimme äskettäin webinaarin Metsokankaan koulun rehtori Kalle Komulaisen kanssa siitä, millaiselta digitalisaatio näyttää ihan käytännön tasolla siellä, missä on paineita lisätä laitemäärää, muttei aina resursseja tai ihan osaamistakaan sitä tehdä, eli peruskouluissa.

Erkki Kondelin, 3 Step IT Oy

Digitalisaatio vai pilipalisaatio?

Koulujen ja muidenkin oppilaitosten paineella digitalisoitua on monta tekijää:

  • Uusi opetussuunnitelma, OPS2016, edellyttää sekä laaja-alaista tieto- ja viestintätekniikan osaamista (tvt-osaamista) että sen käyttöä opetuksessa.
  • NPDL-ohjelma eli New Pedagogies for Deep Learning -ohjelma on selkeä osoitus uusien pedagogiikkojen aiheuttamista muutospaineista. NPDL viittaa paitsi opetusmetodien muutokseen, myös OPS:n käyttöönottoa tukeviin työkaluihin.
  • Työelämän murrokset kertovat niin ikään digitalisaatiopaineista. Esimerkkistä käy mm. Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus-hankeen video Millaista on työ tulevaisuuden Suomessa?

Käytännössä edessä on kuitenkin monia haasteita:

  • Oppilaitoksen langaton verkko ei toimi tai sitä ei ole lainkaan.
  • Laitteita on aivan liian vähän.
  • Laitteet ovat vanhentuneita tai muuten resursseiltaan riittämättömiä.
  • Vastuukysymykset laitekannan tilasta tai huoltotoimenpiteistä ovat epäselviä.

Huonon infrastruktuurin todellisuudessa tietotekniikkaa karsastamattomienkin opettajien kiinnostus sähköisiin välineisiin on vaarassa pudota pohjalukemiin, kuten rouvaopettaja “Koulutuksen pilipalisaatio” -blogikirjoituksessaan huomauttaa.

Koulujenkin digitalisaatioon tarvitaan koko kylä – tai ainakin sivistys- ja kulttuuritoimen ehdoton tuki

Oppilaitosten digitalisaatio ei koske vain yksittäisiä oppilaitoksia. Digiloikka asettaa tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa paljon vaatimuksia koulutasolla digitalisaatiota johtaville rehtoreille sekä muulle henkilökunnalle. Hieman laajemmin nämä haasteet ovat myös sivistys- ja kulttuuritoimen johdon haasteita. Kalle Komulainen pitää tärkeänä yhteistyötä ja sitä, ettei digiloikita minne sattuu. Tarvitaan johtamista, suunnitelmia, strategioita ja sujuvia prosesseja. Tärkeää on myös halu kehittää omia tvt-taitojaan – ei niinkään se, onko niitä riittävästi alun alkaen. Kun on saatu luotua toimivat tiimit ja prosessit ja navigoitua muutosvastarinnasta, digitalisaatio on jo hyvällä alulla. Komulaisen mielestä tuskallisinta prosessissa onkin digipuitteiden rakentamisen lisäksi niiden ylläpito eli hallinnointi. Komulaisen oma oululaiskoulu, Metsokankaan koulu, on ottanut digitalisaatioprosessissaan jo huiman pitkiä loikkia. Onnistunut digiloikka edellyttää Komulaisen mukaan ennen kaikkea sen tiedostamista, ettei rehtorin – tai sivistystoimen tai kulttuuritoimen johtajan – tarvitse tietää kaikkea. Ennemminkin tarvitaan riittävää ymmärrystä siitä, missä kulloinkin mennään, jotta prosessit pääsevät kehittymään. “Osaavaa henkilökuntaa kyllä kunta- ja kaupunki- ja koulutasolla varmasti löytyy, joka sitten osaa sen teknisen toteutuksen tehdä,” Komulainen sanoo. Erkki Kondelin Director Public, 3 Step IT Kirjoittaja on perehtynyt it-laitteiden hallintoon julkisella sektorilla Ota talteen parhaat vinkit digitalisaation toteuttamiseen käytännön tasolla. Katso webinaari Rehtori johtaa digitalisaatiota. Tutustu myös kouluille räätälöityyn 3 Step IT:n ja yhteistyökumppaneiden Learning as a Service -ratkaisuun  

.

AddToAny