Learning-as-a-Service – digiloikka kaikille

Title

Learning-as-a-Service – digiloikka kaikille

Koulujen uudet opetussuunnitelmat, OPS2016, on otettu käyttöön vaihtelevilla kokemuksilla. Opetuksen perusteet muuttuvat siis vauhdikkaasti kohti digitaalisuutta. Samanaikaisesti olemme saaneet lukea, että Suomi on pudonnut pois digitalisoitumisen kärkisijalta.

Erkki Kondelin, 3 Step IT Oy

Mikä on Learning as a Service (LaaS)?

Uuteen oppimiseen ja parhaaseen lopputulokseen päästään aina yhteistyöllä. Tämä tarkoittaa, että kehitetään ja optimoidaan koulujen teknistä oppimisympäristöä kokonaisuutena, yksittäisten hankintojen sijaan.

Learning as a Service (LaaS) -konsepti yhdistää useita kokeneita oppimisympäristöjen toimijoita, kuten 3 Step IT:n ja Microsoftin. Siinä missä me vastaamme laitteiden elinkaarihallinnasta (vuokraus, hallinta, terveystilan reaaliaikainen seuranta, kierrätys), Microsoft tarjoaa tärkeät ja laajalti käytössä olevat Windows 10, Office365 ja pilvipalvelut. 

Vaikka me 3 Step IT:llä olemme laitemerkkiriippumaton yhteistyökumppani, on LaaS-yhteistyötä tehty Lenovon kanssa, joka on taannut riittävän laajan ja hallitun laitekirjon. Claned on tuonut LaaS-palvelukokonaisuuteen uudenlaisen oppimisalustan ja oppimisen mittaamisen. Educoden ja Ilona IT:n kanssa puolestaan on pohdittu sitä, miten toimintaympäristöä lähdetään muuttamaan pedagogisempaan suuntaan.

Learning-as-a-Service on muuntunut myös Classroom-as-a-service malliin. Digioppimisen ekosysteemissa ovat tällöin mukana Tilassa Oy ja Lekolar. Ratkaisussa otetaan huomioon uudenlaiset oppimistilat ja oppimistilojen suunnittelu pedagogisesti oikein.

Rehtorit, opettajat ja oppilaat keskiössä

Tärkein oppimisen yhteistyökumppani on kuitenkin aina asiakas.

Lähdemme liikkeelle opetuksen tietohallinnon prosessikartoituksella, jossa hahmotetaan niin kustannusten kuin päätelaitteiden prosessien osalta. Tässä prosessissa kuullaan it- ja budjettipäättäjien lisäksi loppukäyttäjiä, kuten rehtoreita, opettajia ja oppilaita.

Kriittisintä LaaS-konseptissa on muistaa, että kokonaisuus tähtää paitsi kustannustehokkuuteen, myös – ja erityisesti – opetuksen ja OPS2016:n tavoitteiden saavuttamiseen.

Oppilaitosten käytännön ict-haasteet

Oppilaitokset ovat tällä hetkellä koko maailmassa nopeimmin kasvava ict-segmentti. Suomen koululaitos on it:n osalta vieläkin haasteiden edessä. Samat haasteet koskevat itse asiassa kaikkia oppilaitoksia kaikilla koulutustasoilla.

Laitekantaa on lähes mahdotonta hallita tehokkaasti. Laiterekistereissä riittää rivejä riesaksi asti. Yhteensopivuusongelmat ovat arkipäivää työasemien lukumäärästä riippumatta, koska laitekanta on liian heterogeeninen. Lisäksi verkkojen kapasiteettien riittävyys herättää syystä kysymyksiä.

Keskeisin kysymys kentältä kuuluu: Voidaanko laitemäärää kasvattaa ja samalla säästää kustannuksissa? Ja voidaanko laitekantaa hallinnoida tehokkaasti niin käytön kuin kustannustenkin osalta?

Työasemien hinta on vain 20 % kaikista ict-kustannuksista

Tieto- ja viestintäteknologiahankintoja suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä edelleen ajankohtainen 20/80-periaate: työaseman kokonaiskustannuksista (TCO, Total Cost of Ownership) laitteen osuus on vain noin 20 %. Laitteet itsessään eivät siis ole mikään suuri osuus ict-budjetista, edes silloin, kun laitekantaan satsataan hankkimalla vaikkapa Chromebookkeja.

Edellä sanotun perusteella on melko itsestään selvää, että säästöt tulisi pääsääntöisesti kohdistaa siihen ict-budjetin loppuun 80 prosenttiin. Laitesäästöjäkin tosin voidaan tehdä järkevillä laitevalinnoilla ja joustavilla laitevuokrauksilla. Jälkimmäisessä laitemäärää pystytään muuttamaan oppilasmäärän muutosten mukana.

Mistä se muu 80 % kustannuksista sitten oikein koostuu? Mukana on ainakin ylläpitoa, tietoturva- ja ohjelmistopäivityksiä, käyttäjätukea ja it-ongelmiin vastaamista, softia, niiden lisenssejä, erilaisia integraatioita ja applikaatioita, ja niin edelleen. It-osastoille riittää päätyöstä pois olevaa työsarkaa työasemien käytönaikaisessa hallinnoinnissa – hankinnoista ja poistoista puhumattakaan.

Proaktiivinen elinkaarihallinta näyttäisi olevan se kaava, jolla ict-kuluja saadaan alas sekä nykyisellä laitekannalla että laitekannan lisäämisen yhteydessä. Olen kollegan kanssa kiertänyt viimeisen puolen vuoden aikana lähes 200 kuntaa. Näiden tapaamisten ja edellisten vuosien perusteella muutama trendi on käynyt ilmeiseksi:

  • Laitteiden vuokrauksessa on siirrytty elinkaarimalliin. Vuokra-ajat ovat lyhentyneet viidestä, kuudesta vuodesta kolmeen ja neljään vuoteen eli ne vastaavat nykyisin paremmin laitteiden optimaalista käyttöikää.
  • Laitteiden toimivuuteen liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Laitteiden hankinta koetaan kyllä helpoksi. Koetinkiven muodostavat niiden hallinnointi ja kierrättäminen. Tämän päivän teknologian avulla monia ongelmia voidaan ennakoida ja jopa välttää ne kokonaan. Mittavia säästöjä saadaan aikaan mm. näillä käytännössä testatuilla toimenpiteillä:
    • Laitevuokraukset (uudet tai käytetyt laitteet) rajatusta valikoimasta (CYOD-malli eli Choose Your Own Device)
    • Tehokkaampien yrityskäytössä olleiden työasemien edullinen vuokraus uusiokoneina
    • Esiasennusten ja logistiikan tehostaminen
    • Tietokoneiden toimivuuden seuranta reaaliaikaisesti ja ongelmien tunnistaminen ja ennakoiminen. Monitoroinnin automatisoinnit
    • Laitteiden laadun varmistaminen

Ja tässä on vasta osa keinovalikoimasta, joilla laitemäärän lisäämisestä huolimatta saadaan säästettyä kustannuksissa!

Laitteet tai työasemat itsessään eivät ole koulujen digitalisaation keskiössä. Digiloikan tavoitteena on ennen kaikkea oppiminen.

**

Haluatko kuulla lisää konkreettisia esimerkkejä 3 Step IT:n palveluvalikoimasta? Osallistu webinaareihimme, mm. Webinaari Oppimisen digiloikan edellytykset Kuuntele lisää webinaaritallenteistamme >>

AddToAny