- tammikuuta 23, 2020
Syklisen hankintakulttuurin vaikutusten laajuutta on vaikea ensi alkuun sisäistää. Kun puhun asiasta kuntapuolen päättäjille, yleisin reaktio on ”vau”. Sitä seuraa: ”Miksei tätä keksitty jo 20 vuotta sitten?”
Vieraskynäartikkeli: Niko Eskelinen, Edutaito
Perinteisesti, kun organisaatio tekee hankintoja, mietitään hankintaanko vuokralle vai investoidaanko hyödykkeeseen suoraan. Jos mietitään ratkaisua rahoituksen marginaalin kautta, on lopputulos aivan sama. Kun mukaan otetaan prosesseja ja toimintamallia kehittävä ratkaisu, niin tilanne on heti erilainen. Omistaminen on näin ollen tehoton vaihtoehto jo puhtaasti rahankäytön kannalta.
Oppimiskalusteiden tai tietotekniikan elinkaarimallista saadaan leasingkertoimeen kuuluvien palveluiden myötä merkittäviä säästöjä. IDC:n tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että IT-laitteiden uusiminen kolmen vuoden välein vähentää elinkaarikustannuksia 24 % verrattuna vaihtoehtoon, jossa laitteita käytetään kuusi vuotta. Ylläpito- ja tukikustannukset nimittäin nousevat merkittävästi laitteen kolmannen käyttövuoden jälkeen. Myös tuottavuutta haittaavat käyttöongelmat alkavat toistua yhä useammin.
Syklisen hankintakulttuurin avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä työajan puitteissa. Monilla kunnan viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä kuluu arviolta 30 % työajasta budjetointiin, kilpailutuksiin ja hankintoihin. Tämän työkuorman radikaali vähentäminen säästää massiivisesti työaikaa. Työrauhaa ja loppukäyttäjien tyytyväisyyttä emme voi numeerisesti mitata.
Syklinen hankintakulttuuri tuo myös kiertotalouden ja vastuullisuuden todeksi asiakkaiden toiminnassa. Laitteen elinkaaren pidentäminen ja kierrättäminen säästää arvokkaita resursseja ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi valtaosa kannettavien tietokoneiden elinkaaren hiilijalanjäljestä syntyy valmistusprosessin aikana, kun taas käyttövaiheessa syntyy vain 10–30 prosenttia laitteiden koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä. Kannettavan tietokoneen käyttöiän kaksinkertaistaminen siis pienentää laitteen koko elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä käyttövuotta kohti. Esimerkiksi kannettavalla saavutetaan 36 % säästö CO2-lukuihin.
Kyse ei ole kuitenkaan pelkistä säästöistä, vaan myös kokonaisuuden hallinnasta ja kustannuksien läpinäkyvyydestä. Hankintatarpeet tulee kartoittaa strategialähtöisesti, mutta toimipistekohtaisesti, ja niiden odotettu elinkaari huomioiden. Kun hankintatarpeet ovat selvillä, voidaan niille laskea kuukausikohtaiset kustannukset hyvin tarkkaan niin, että hyödykkeiden säännöllinen uusiminen ja kierrättäminen on valmiiksi huomioitu eikä aiheuta budjettikriisiä tulevaisuudessa. Hankinnat ovat kontrolloituja ja täysin läpinäkyvä. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Syklisen hankintakulttuurin hyöty perustuu ennen kaikkea kokonaisvaltaiseen toimintamalliin. Malli ohjaa hankintatavan muutokseen, mutta kulttuurinmuutos on tehtävä itse. Mallin edellyttämät muutokset eivät ole suuria, mutta ne vaativat työtä. Kulttuuria ei voi myydä valmiina, toimintamallin voi. Aivan alkuun tarvitaan päätös uudistumisesta.
Oletko kiinnostunut juttelemaan lisää syklisestä hankintakulttuurista?
Täytä yhteydenottolomake, niin otamme sinuun yhteyttä!