- maaliskuuta 24, 2020
Onko riskien tunnistaminen pettänyt lähes jokaisessa organisaatiossa?
Voidaan mielestäni perustellusti kysyä, miten organisaatioiden riskien hallintaan todellisuudessa ollaan varauduttu?
Edellisellä kerralla kirjoitin lääkinnällisten laitteiden elinkaaren kehittämiseen liittyen. Kiitos aktiivisesta lukemisesta. Lupasin palata hankintojen johtamiseen, sykliseen hankintakulttuuriin ja muihin aiheeseen liittyviin asioihin. Otan nyt kuitenkin rohkeasti katsauksen ajankohtaisiin yritysten ja julkisten organisaatioiden toimenpiteisiin ennen koronan alkamista ja katseen tulevaan hädän hiukan helpottaessa. Olen kuullut monelta yritykseltä, että keskittyminen on vain tässä hetkessä. Varmasti niin, mutta haen tärkeää näkökulmaa liiketoiminnan osalta arjen turvaamiseksi myöhemmin.
Onko riskien tunnistaminen pettänyt lähes jokaisessa organisaatiossa?
Voidaan mielestäni perustellusti kysyä, miten organisaatioiden riskien hallintaan todellisuudessa ollaan varauduttu? Olen itse ollut todistamassa tätä hallituksen jäsenen roolissa kahdessa pk-yrityksessä, joissa myynti putoaa ”päivässä” nollaan. Onneksi molemmat yritykset ovat olleet hyvin johdettuja ja kannattavia. Emme olleet tuolloin varautuneet. Tuotekategorointia, ultimaattisia riskejä tms. toimenpiteitä ei oltu arvioitu.
Yritysten riskeistähän vastaa yrityksen hallitus. Taustani huomioiden olen nähnyt esimerkiksi @LähiTapiola @timokokko toteuttavan asiakasorganisaatioilleen arvokasta kokonaisvaltaista riskien kartoitusta ja jatkuvuussuunnittelua. Luulen, että tulevaisuudessa kysyntää on entistäkin enemmän ko. palveluille. Ja tämä tulisi tehdä yrityskokoon katsomatta. Minunkin olisi myös pitänyt ymmärtää tuo kauhein skenaario.
”Voin todeta, että en itse todellakaan voinut skenaarioissani nähdä kassavirtojen pysähtymistä eri toimialojen osalla, kuten matkailussa, erilaisissa terveyspalveluissa ja esimerkiksi osassa elintarviketeollisuutta on tapahtunut”.
Varsinkin vaikutukset toimitusketjujen osiin ja alihankkijoihin on usein hyvinkin vähällä arvioinnilla. Vaikka oma tuotanto- tai myyntikapasiteetti toimisikin. Tähän tuotantoketjujen häiriötilanteeseen Business Finland on perustellusti osoittanut nyt voimavaroja PK- ja Midcap-yrityksille. Kyseessä on liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa. Ensimmäisinä päivinä hakemuksia tuli 2500 kappaletta. Aika paljon! Mutta se lienee vasta alkua.
Tilanteessa voi jälkikäteen ainoastaan oppia ja minimoida haitalliset vaikutukset. Sekä tietysti pyrkiä selviytymään. Tulee varmasti seuraaviakin kriisejä. Mutta varatako jo nyt hetki aikaa tulevaisuuden suunnitteluun? Voiko jo nyt ennakoida ja reagoida mahdollisiin tuleviin haasteisiin?
”Mieleeni, kuten varmaan muillakin, tulee satoja murroskohtia esimerkiksi terveydenhuollon ja opetustoimen prosesseissa arjen palatessa. Niitä on hyvä huomioida etukäteen”
Kuinka puhdistetaan kotihoidossa käytettävät tabletit? Miten palveluna toimitettavat ja kierrätettävät apuvälineet, laitteet ja välineet tulee käsitellä? Miten vanhuksien etähoitolaitteet? Voidaanko nykyistä palvelumallia jatkaa sellaisenaan vai vaatiiko se muutoksia. Miten tuotantoon tai korjaukseen tuotavat tavarat ja välineet? Miten kouluissa ehkäistään virusten ja bakteerien leviäminen esimerkiksi kännyköiden avulla. Miten vierailijat terveydenhuollon yksiköissä voivat vaikuttaa toisten terveyteen?
Katseen kiinnittäminen tuleviin kuukausiin
Miksi pitäisi toimia nyt? Markkinoiden avautuessa on edessä erilaisia toimintamalleihin ja palveluihin liittyviä haasteita. Kannattaa katsoa alla olevaa kuvaa ja kiinnittää huomioita vaiheisiin The Hammer and The Dance. Tomas Pueyo kirjoittaa aiheesta osuvasti artikkelissaan. Sen pohjalta saa varmasti kukin ideoita ja ajatusta, mitä tulee huomioida oman tilanteensa osalta. Kuinka turvataan alkujärkytyksen tai äkkipysähdyksen jälkeen liiketoiminnan häiriötön uudelleen mobilisointi.
Artikkeli tuo esiin vaiheet:
- Mikä on tilannekuva – Missä nyt ollaan?
- Mitkä ovat vaihtoehdot – Mitä nyt tehdä?
- Seuraavaksi - Mitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä voi tehdä?
- The Hammer and the Dance – Tehokas aloitus ja jatkuva huomioiminen?
Suosittelen kaikkia lukemaan tämän artikkelin. Me kaikki voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Samalla voidaan vaikuttaa oman liiketoiminnan elinkelpoisuuteen varmistamalla kyky kiihdyttää uudelleen.
Mitä kaikkien organisaatioiden tulee tehdä?
Heti kun yrityksen yllä leijuvat mustat pilvet ovat hiukan vaalentuneet, on aika vetää sekunti henkeä. Sen aika ei ehkä ole vielä tänään. Tai ainakin tilanne vaihtelee suuresti eri toimialojen ja yritysten kesken. Jokainen seuraavien kuukausien aikana palveluihin tai tuotteiden tuotantoon vaikuttava asia olisi hyvä tunnistaa eli:
- Vedä henkeä
- Varaa aikaa
- Perehdy riskeihin (esim. Riskikompassi.fi) tai kysy vakuutusyhtiöltäsi materiaaleja tai hanki tietoa
- Käytä materiaaleja hyväksesi arvioidessasi nykyisiä omia ja kumppaneiden prosesseja liittyen koronan aiheuttamiin riskeihin
- Kirjaa tunnistetut riskit ylös ja luokittele ne
- Sovi tehtävät ja toimenpiteet
- Varmista toimenpiteiden rahoitus
- Seuraa niiden toteutusta
Yllä oleva lista antaa suuntaa, kuinka päästään eteenpäin. Toivomme 3stepIT:ssä asiakkaillemme jaksamista ja voimia yhteisessä taistelussamme koronaa vastaan.
Seuraa myös 3stepIT:n kirjoittelua kanavissamme ja osallistu webinaareihimme. Haastamme kumppaneitamme webinaareihin tuottamaan ratkaisuja koronaan liittyviin ongelmiin seuraavina kuukausina esimerkiksi The Dance aikana. Olkaa rohkeasti yhteydessä. Annetaan asiakkaittemme kuulla, miten he voivat ratkaista seuraavien päivien haasteita
Lisätietoja:
Jani Bäck,
asiantuntija, terveydenhuolto
3 Step IT Oy
jani.back@3stepit.com
p. 0445360058
Kirjoittaja on terveydenhuollon prosessien ja toimintamallien intohimoinen kehittäjä mahdollistaen terveydenhuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille kustannusvaikuttavia ja terveyshyötyjä tuottavia mahdollisuuksia. Yhdistämällä toimijat yhteistyöverkostoksi tuotamme yhteiskunnallisesti vaikuttavampia, saavutettavampia ja kaikkia käyttäjiä hyödyntäviä ratkaisuja.
