- toukokuuta 19, 2020
Viime syksyn strategiatyön yhteydessä Me 3steppiläiset tunnistimme, että olisi tärkeää lähteä rakentamaan uuttaa yhteistä kehityshankkeiden toimintamallia, jotta strategian jalkauttaminen organisaatiossa onnistuisi.
Tästä starttaa blogisarja, jossa kerromme miten meillä 3stepIT:llä opitaan yhdessä uutta!
Lähtökohtana oli halu varmistaa liiketoiminnan kehityshankkeiden tavoitteiden saavuttaminen ja parantaa näkyvyyttä käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Lisäksi haluttiin varmistaa oikea osaaminen, resursointi ja roolit kehityshankkeiden loppuunsaattamiseksi, ja ennen kaikkea mahdollistaa se, että kehitysideat saadaan kerättyä ja priorisoitua, sekä johdettua oikein liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi.
Päätimme, että rakennamme yhteistä toimintamallia kokeilemalla uudenalaista työskentelytapaa. Viitekehykseksi valitsimme ketterän kehittämisen toimintamallin. Aloitimme ketterän toimintamallin kokeilun huhtikuun 2020 alussa strategiasta tunnistetuilla kolmella pilottiprojektilla. Avuksemme uuden työskentelymallin rakentamiseen valitsimme Triarin Teemu Toivosen.
Seuraamme tulevissa blogeissamme ketterän toimintamallin kokeilua ja siitä saatuja oppeja työskentelyn lähtökohdaksi asetettujen hypoteesien kautta.
Hypoteesi 1. Asiakkaan arvoa kasvattavat kehitysideat saadaan toteutettua nopeammin ja tehokkaammin. Näin pystymme kehittämään kokonaispalvelua asiakkaillemme ja varmistamaan liiketoiminnan tavoitteiden toteutumisen.
Hypoteesi 2. Näkyvyys käynnissä oleviin kehityshankkeisiin lisääntyy ja pystymme reaaliaikaisesti seuraamaan näiden edistymistä. Lisäksi pystymme paremmin priorisoimaan ja resursoimaan liiketoiminnan kehityksen kannalta tärkeimmät kokonaisuudet.
Hypoteesi 3. 3stepIT:n liiketoiminnallisten tavoitteiden toteuttamista kehittävää ketterän kehittämisen toimintamallia emme voi ostaa ”valmiina”, vaan meidän pitää pystyä rakentamaan ketterä toimintakulttuurimme itse.
Hypoteesi 4. Uuden toimintamallin pohjana on hyvä olla jokin viitekehys ja coach, jotka auttavat meitä luomaan uudenlaista työskentelykulttuuria ja tukevat muutosta. Uskomme, että vanhoihin toimintamalleihin ja työskentelytapoihin on helppo palata, ja siksi on hyvä, että joku haastaa ja sparraa uudenlaisen tekemisen tapaa.
Hypoteesi 5. Osallistamme pilottihankkeiden kautta asiantuntijamme luomaan itse uudenalaista työskentelytapaa koko organisaatioomme. Uskomme, että osallistaminen kasvattaa merkityksellisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota.
Hypoteesi 6. Opimme tekemällä ja kokeilemalla, ja näin pystymme kasvattamaan organisaation ja henkilöstön osaamista. Pilotoimalla uutta toimintamallia ymmärrämme millaista osaamista ja rooleja tarvitsemme tulevaisuudessa. Uskomme, että osaamisen kasvu tapahtuu parhaiten tekemisen kautta.
Hypoteesi 7. Uskomme, että uuden toimintamallin onnistumisessa tarvitaan yhteistä kieltä ja työkaluja. Siksi on tärkeää, että käytämme aikaa yhteisen termistön luomiseen ja uusien työkalujen käytön opetteluun. Rakennamme kokeilun ja pilotoinnin kautta kulttuuriamme sekä yhteistä kieltämme.
Hypoteesi 8. Vahva yrityskulttuuri vaatii yhteisen kielen lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja uusia työskentelytapoja. Vain tekemällä uudella tavalla, pystymme muuttamaan kulttuuria oppimisen, oivaltamisen, ja osaamisen kasvun myötä.
Ensimmäisen kuukauden opit Arjan ja Johannan silmin
Ensimmäinen oppi liittyy hypoteesiin 6. Hankkeen alussa pilottiryhmän jäsen kertoi, että oli kuullut useasti perustelut, miksi uutta toimintamallia kokeillaan, mutta vasta tekemisen kautta koko uusi toimintatapa alkoi avautua. Näin ensimmäinen oppi on, että viestinnällisesti voit kuvata asioita, mutta vasta tekeminen auttaa konkretisoimaan, mitä ollaan tekemässä ja mitä hyötyjä siitä on itselle.
Toinen oppi liittyy hypoteesiin 2. Uuden toimintamallin kokeilussa on tärkeä kuvata ja määrittää mitä eri rooleilla tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa ajankäytöllisesti. Näin pilottiin osallistuvat ymmärtävät paremmin, mitä heiltä odotetaan ja mikä on jokaisen rooli kokonaisuudessa. Selkeillä rooleilla ja odotuksilla vältetään väärinymmärryksiä.
Kolmas oppi liittyy hypoteesiin 7. On hyvä ymmärtää, että ihmiselle ketteryys tarkoittaa eri asioita lähestymistavasta ja roolista riippuen. Sen takia pilottiprojekteihin liittyvien tiimien on aluksi todella tärkeä käyttää aikaa yhteisen termistön ja kielen määrittelyyn. Ilman yhteistä kieltä puhutaan sujuvasti yhtä, ja tarkoitetaan sekä ymmärretään toista.
Neljäs oppi liittyy hypoteesiin 4. Uuden toimintamallin rakentaminen vaatii keskeneräisyyden sietämistä. Näin ollen on mahdollista saada tarvittava sparraustuki tiimiltä, ulkopuoliselta coach:lta ja esimiehiltä sekä pilottiprojektien content / business ownereilta. Näin asiantuntijoiden ja tiimien ei tarvitse yksin sietää keskeneräisyyttä ja ratkaista asioita, jotka mahdollisesti eivät edes ole ratkaistavissa siinä hetkessä. Tärkeää on oppien ja ratkaistavien asioiden osalta ”retroilla” säännöllisesti.
Terveisin,
Arja ja Johanna
